Hiilen jalanjäljillä: Länsi-Uudenmaan kehitysyhtiö selvitti ja kompensoi hiilidioksidipäästönsä yhteistyössä Puunin kanss

Hiilen jalanjäljillä: Länsi-Uudenmaan kehitysyhtiö selvitti ja kompensoi hiilidioksidipäästönsä yhteistyössä Puunin kanss

Hiilineutraali Novago yrityskehitys Oy ja kompensaatiopalveluita tarjoava startup ryhtyvät auttamaan Länsi-Uudenmaan pk-yrityksiä ja kuntia rakentamaan kestävämpää liiketoimintaa.
Ilmastomuutoksen edetessä liiketoiminnan kestävyydestä on tulossa yrityksille aito kilpailuvaltti. Cleantech ja kiertotalous alkavat olla keskeinen osa yritysten ansaintalogiikkaa, ja niihin läheisesti liittyvästä hiilineutraaliudesta on tullut strateginen tavoitetila kansantalouksille, kaupungeille ja yrityksille.

Yritysten kiinnostus oman hiilijalanjäljen selvittämiseen on toimialasta riippumatonta. Paine päästöjen vähentämiseen ja resurssitehokkuuteen kasvaa tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen kanssa samalla, eksponentiaalisella käyrällä. Näistä syistä voidaankin aiheellisesti jo kysyä, onko tulevaisuudessa muuta kuin kiertotalous.

Länsi-Uudellamaalla toimivan Novago Yrityskehitys Oy:n strategiaan on kuulunut kestävän liiketoiminnan ja kilpailukyvyn edistäminen. Novago on aktiivisesti osallistunut esimerkiksi Lohjan seudulla toimivan, eri alojen yrityksistä koostuvan ympäristöklusterin kehittämiseen. Yhteistyössä Lohjan Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa Novago toteuttaa EU-rahoitteista Tutka-hanketta, jossa organisaatiot rakentavat laajempaa kiertotalouden innovaatioekosysteemiä Länsi-Uudellemaalle. ”Yhteistyö Puunin kanssa sopii tähän kuvioon mainiosti,” kertoo Novagon yrityskonsultti ja Tutka-hankkeen luotsaaja Esa Viitamo.

Novago teetti Puunilla oman hiilijalanjälkensä selvityksen alkuvuodesta 2020 ja hankki siihen hiilijalanjäljen kompensoinnin Puunin hiilinielujen avulla.
”Ajatuksenamme oli, että on parempi ensin itsellä testata palvelua, jota aikoo tarjota omille asiakkaille. Halusimme myös aidosti selvittää, mistä päästömme syntyvät ja mitä niille olisi tehtävissä. Uskomme, että näistä avoimesti ulospäin kertomalla voimme vahvistaa ympäristöbrändiämme.” Novagon ja Puunin yhteistyö tukee myös Uudenmaanliiton vetämän Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartan toteutusta.

Vapaaehtoisesti raportoidut päästöt pääosassa
Hiilijalanjälkiselvityksellä, jossa huomioidaan oman toiminnan lisäksi arvoketjusta aiheutunut päästövaikutus, yritys voi selvittää itselleen ja keskeisille sidosryhmilleen, kuinka kestävää ja resurssitehokasta liiketoiminta todellisuudessa on. Samalla tarkentuu kuva siitä, mitkä yrityksen toiminnot ovat kokonaispäästöjen kannalta kriittisimmät ja miten päästöjä voidaan kustannustehokkaimmin alentaa. Novagon vuoden 2019 päästöt olivat sovitun rajauksen mukaan laskettuna kooltaan 41 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että keskivertosuomalaisen vuosittaiset päästöt ovat noin 10 hiilidioksidiekvivalenttitonnia

Mistä sitten yrityskehittämisen hiilidioksidipäästöt muodostuvat?
Useimmiten päästölaskennan standardina käytetään kansainvälistä GHG-protokollaa, jonka pohjalta Puuninkin päästölaskenta Novagolle toteutettiin. Siinä kaikki tarkasteltavat päästöt lasketaan kuuluvaksi yhteen kolmesta ”scopesta” eli alueesta.

Näistä Scope 1 tarkoittaa yrityksen omia, suoria päästöjä – siis yrityksen toiminnassa ilmaan vapautuvaa hiilidioksidia. Tätä Novagolla ei ollut lainkaan.
Toinen pakollisesti raportoiva alue on ostetun energian Scope 2 -päästöt eli yrityksen toiminnasta jossain toisaalla vapautuva hiilidioksidi. Tyypillisesti Scope 2 syntyy yrityksen käyttämästä sähköstä ja lämmöstä. Niin Novagollakin, jossa Scope 2 -päästöt sisälsivät yrityksen toimipisteissä käytetystä Vantaan Energian toimittamasta sähköstä ja Loherin bioenergiaan pohjautuvasta kaukolämmöstä muodostuvat päästöt.

Suurin osa, noin kolme neljäsosaa, Novagon päästöistä koostui vapaaehtoisesti raportoitavista Scope 3 -päästöistä eli yrityksen arvoketjun päästöistä. Käytännössä kyse on kaikista organisaation toimintaan liittyvistä päästöistä, joita ei voida lukea osaksi Scopea 1 tai 2 – yleensä siis jonkun toisen organisaation päästöjä, joita raportoiva organisaatio välillisesti aiheuttaa.

Tällainen jakauma on hyvin tyypillinen yritykselle, jonka toiminta on pääosin palvelua toimistotyönä.
Koska Scope 3 -on vapaaehtoista raportoitavaa, yritys voi itse valita, mitä päästöjä siinä otetaan huomioon. Novagon Scope 3 sisälsi työmatkat, työntekijöiden matkustamisen töihin sekä ostetut tuotteet ja palvelut.

”Novago osoittaa tässä erinomaista esimerkkiä muille organisaatioille laskiessaan mukaan myös työntekijöidensä matkustamisen töihin,” kertoo Puunin CTO ja perustajajäsen Juha Siitonen.
”Mitä enemmän vapaaehtoisesti raportoitavia päästöjä laskentaan otetaan mukaan, sen suuremmaksi organisaation hiilijalanjälki tietenkin muodostuu. Oletamme kuitenkin, että markkinat ja Ihmiset arvostavat yritystä, joka haluaa hiilijalanjälkensä heijastelevan yrityksen todellisia päästöjä.”

Jatkotoimenpiteiksi Puuni suosittelee Novagolle ensimmäisenä uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä, minkä avulla Scope 2 -päästöjä on mahdollista merkittävästi laskea.
”Scope 3 vähentämisen osalta meidän olisi järkevää siirtyä esimerkiksi biodieselin käyttöön omassa liikkumisessamme”, toteaa Viitamo.

Suonsaaren sekametsään Novagolle hiilinielu
Kun Novagon hiilipäästöt oli laskettu ja vähennystoimet kartoitettu, seuraavassa vaiheessa syntyneet päästöt kompensoitiin. Hiilijalanjäljen laskenta ja sen jalanjäljen kompensointi on periaatteena yksinkertainen ja ajatuksena houkutteleva tapa saavuttaa liiketoiminnan hiilineutraalisuus. Samalla, kun hiilijalanjäljen laskentamenetelmät ovat tarkentuneet ja käytänteet yhtenäistyneet, kompensointitavoissa vallitsee regulaation puuttuessa edelleen ”villi länsi”. Kompensaatiopalveluita ostavan organisaation tai kuluttajan tulee olla äärimmäisen tarkka siitä, minkälaiselta toimijalta palvelu ostetaan ja millä perustein palveluntarjoaja väittää hiilidioksidipäästöjen kompensoituvan.

Puuni toteuttaa kompensoinnin suomalaisten hiilinielujen avulla. Puunin näkemyksen mukaan metsä ja metsitys on tehokkain tapa sitoa ilmakehässä olevaa ylimääräistä hiilidioksidia. Pelkkä taimikkojen istutus hakkuiden jälkeen ei kuitenkaan riitä uskottavaa nielukompensaatiota ajatellen: istutusten on aina oltava lisäyksellisiä. Uskottavassa kompensaatiossa on siis kyse täysin uusien metsien istuttamisesta; eli metsistä, joita ei ilman näitä toimenpiteitä syntyisi. Puuni istuttaa metsiä suomalaisten kuntien omistamille joutomaille, esimerkiksi viljelykäytöstä poistuneille pelloille. Suomessa kasvavien metsien hiilinielujen olemassaoloa ja pysyvyyttä on helpompi valvoa kuin erilaisten ulkomailla toteutettujen kompensaatioprojektien.

”Novagon hiilijalanjäljen voi kuitata neutraaliksi istuttamalla noin 123 taimea”, Juha Siitonen kertoo.
Nämä taimet ostetaan Novagolle Mikkelissä sijaitsevasta Suonsaaren sekametsästä, johon on istutettu metsää tiheydellä 1800 taimea / hehtaari. Novagolle osoitettava pinta-ala on noin 7 % hehtaarista eli noin 700m2, https://puuni.fi/tuotekortti/.

”Brändin rakentamisen ja viestinnän näkökulmasta päästökaupan tai globaalien ympäristöhankkeiden haasteena on, että niissä kompensointi jää joko puolitiehen tai se toteutetaan ”kaukana jossain”, mikä heikentää yrityksen hiilineutraalisuus-argumentin uskottavuutta valistuneen kuluttajan silmissä”, Esa Viitamo uskoo.

Seuraavaksi Länsi-Uudenmaan pk-yritysten avuksi
Novagon oman kehitystoiminnan saattaminen hiilineutraaliksi on vasta ensimmäinen askel Novagon ja Puunin alkavassa yhteistyössä ja osa Novagon kestävän liiketoiminnan ekosysteemistrategiaa.

”Seuraavaksi haluamme tarjota Länsi-Uudenmaan yrityksille mahdollisuuden aitoon ekobrändäämiseen ja sen hyödyntämiseen erottautumistekijänä”, Esa Viitamo kuvailee.
”Kun yritys innovoi tapoja vähentää omia päästöjään, sen istutuskustannuksetkin vähenevät hiilineutraalisuuden ylläpitämiseksi. Yritys voi ympäristöstrategiassaan pyrkiä myös hiilinegatiivisuuteen, jolloin se rakentaa enemmän nieluja kuin hiilineutraalisuus edellyttää.”

Puunin toimintamalliin kuuluu, että yritysten hiilikompensaatiosta hyötyvät myös alueen kunnat ja maanomistajat, joiden joutomaat laitetaan hyötykäyttöön; Ympäristökin muuttuu siinä sivussa miellyttävämmäksi. Jokamiehenoikeuksien ansiosta kenellä tahansa on mahdollisuus retkeilijänä nauttia hiilinielumetsistä virkistyspaikkana.
Myös tässä voisi piillä alueellinen hyödynnettävä tilaisuus.

”Laaja kartoitus hiilinieluksi sopivista maa-alueista on Länsi-Uudellamaalla vielä tekemättä ja on siksi iso savotta”, Esa Viitamo kertoo.

Vaikka jatkosuunnitelman yksityiskohdat ovat vielä määrittelemättä, Puunin ja Novagon yhteistyön suuret linjat ovat selkeät:
”Novago ja Puuni aikovat olla edelläkävijöitä seudullisten kehitysyhtiöiden hiilikompensoinnissa ja palvelun lanseeraamisessa alueen pk-yrityksille”, Esa Viitamo ja Juha Siitonen summaavat.

54321
(0 votes. Average 0 of 5)